Karelia-puhallinorkesterin juuret ovat Viipurissa, jossa vuonna 1908 perustettiin Viipurin rautatieläisten soittokunta. Tämän menestyksekkään seitsikon jäsenet liittyivät myöhemmin Viipurin suojeluskunnan soittokuntaan, joka toimi aina sodan syttymiseen saakka. Ajoittain rautatieläisten soittajat esiintyivät myös erillisenä kokoonpanona. Talvisodan aikana, Viipurin menetyksen uhatessa, soittokunnan soittimet ja nuotisto onnistuttiin viime hetkillä pelastamaan junavaunussa Helsinkiin.

1645975794162_Karjalaiset1947_pieni-me.jpg

Sotavuosien jälkeen 1945 kapellimestari Vilho Aalto kokosi viipurilaiset soittajansa uudelleen ja perusti heidän kanssaan Helsingin Rautatieläisten Soittokunnan. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Viipurista evakuoitu kalusto. Koska soittokunnan jäsenet olivat valtaosin karjalaisia ja se esiintyi useasti pääkaupungin karjalaisten tilaisuuksissa, orkesteri käytti luontevasti myös nimeä Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta. Käytännössä soittajisto oli sama; eri nimen mukaan vain käytettiin eri esiintymisasua.

1950-luvulla orkesterissa oli enimmillään kolmisenkymmentä soittajaa. Toiminta oli hyvin aktiivista, esiintymisiä runsaasti ja ohjelmistossa yli 900 esiintymiskuntoon harjoiteltua kappaletta. Ajan myötä soittokunnan karjalaisten ja rautatieläisten osien välille alkoi kehittyä erimielisyyksiä. Umpikujaan päätyneet ristiriidat ratkaistiin hyvin järkiperäisesti: Hallussa oleva nuotisto ja soittimet jaettiin yhteisymmärryksessä kahden orkesterin kesken, ja Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta muutti pois rautatieläisten suojista 1960.

1645976417990_a_vilho_aalto-og.gif

Toiminta jatkui Keskon tiloissa Katajanokalla. 1960-luvun jälkipuoliskolla tehtiin päätös, jonka mukaan soittajien ei enää edellytetty olevan syntyperäisiä karjalaisia. Muita aiempia vaatimuksia – pitkää soittokokemusta, toimintaan sitoutumista sekä ehdotonta raittiutta harjoitusten ja esiintymisten aikana – ei kumottu, ja niitä voidaan pitää ohjeina vielä nykyäänkin.

Vuonna 1968 orkesterin johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jussi Valto. Hän oli intohimoinen musiikin harrastaja ja tuubansoittaja, joka myös ryhtyi sovittamaan orkesterille uutta ohjelmistoa. Valton myötä orkesteriin muodostui varsin hyvin toimiva hallinto- ja mark­ki­noin­ti­ko­neis­to, joka vuonna 1974 uudeksi kapellimestariksi valitun Raimo Voutilaisen myötä veti soittokunnan uuteen nousuun.

Vuonna 1975 soittokunta pääsi muuttamaan Käpylään vas­ta­val­mis­tu­nee­seen Karjalataloon, jossa toiminta nykyäänkin jatkuu. Karjalaisten oman talon myötä esiin­ty­mis­ti­lai­suuk­sia oli hyvin runsaasti; niitä saattoi olla keskimäärin jopa joka viikko vuoden ympäri. Soittajia soittokunnassa oli vakituisesti noin 20. Ohjelmistossa oli tietenkin juhlamusiikkia, mutta orkesteri kunnostautui erityisesti tanssimusiikin saralla. Orkesterilla oli esiintymisiä radiossa ja se ryhtyi tekemään levytyksiä. Vuonna 1979 orkesteri otti käyttöönsä esiintymisnimen Karelia-puhallinorkesteri. Virallisissa asioissa nimenä on edelleen Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta, joka on orkesterin toimintaa kanavoivan yhdistyksen nimi.

Yh­teys­tie­dot

etunimi.sukunimi@kareliaorkesteri.fi


Puheenjohtaja:

Johan Karsten

nolla viisi nolla - 5290790

Kapellimestari:

Heino Koistinen

nolla neljä nolla - 8495562

Sihteeri:

Olli Liikanen

nolla neljä nolla nolla - 724664

© Karelia-puhallinorkesteri 2022.   Kaikki oikeudet pidätetään.